Surf-tunne / Kaartaminen:
Carving on longboardin oma ajotyyli, joka muistuttaa vahvasti surffausta. Carvatessa siirrät painoa vuorotellen kantapäälle ja varpaiden päälle, jolloin ajo muodostaa S-kuvion tai pehmeän aaltoliikkeen. Kun carving sujuu, laudan hallinta tuntuu selvästi varmemmalta.
Cruising:
Cruising on longboardauksen rennointa muotoa. Ideana on lähteä liikkeelle, nauttia maisemista ja pitää hauskaa. Hyvä cruise-ajo sisältää usein carvingia eri vauhdeilla sekä freeridea ja nopeuden hallintaa. Se voi olla myös kulkemista kouluun tai töihin. Cruisingissa rajoja ei juuri ole.
Freestyle:
Freestyle-longboarding painottuu teknisiin temppuihin. Monet tempuit ovat saaneet inspiraationsa klassisesta skeittilautailusta: lauta ponnautetaan irti maasta, ja mukaan tulee flippejä ja pyörähdyksiä.
Pitkä matka työntö:
Long distance push (LDP) on ajotyyli, jossa ajetaan pidempiä matkoja kerralla. Se vaatii mukavan ja tehokkaan setupin, jotta pitkät ajot sujuvat. LDP-laudat ovat yleensä hyvin matalia, jotta voit työntää ilman syvää kyykkyä.
Downhill:
Downhill on tekninen, suurivauhtinen ajotyyli, joka edellyttää hyvää longboard-osaamista – muuten se voi olla erittäin vaarallista. Ajetaan mäkiä, rataosuuksia tai vastaavia alas samalla kun hallitaan vauhtia sivuttaisliu’uilla (slide) ja nopeuden säätelyllä. Käytä aina asianmukaisia suojavarusteita.
Pituus:
Longboard-dekin pituus vaikuttaa voimakkaasti ajo-ominaisuuksiin ja siihen, miten vakaasti seisot. Pidemmät laudat tuntuvat yleensä vakaammilta kuin lyhyemmät, koska jalka-asento voi olla leveämpi. Yleisesti 0–32" laudat ovat mini cruisereita ja 33–37" pieniä longboardeja. Molemmat sopivat parhaiten cruisingiin ja kulkemiseen. Hieman pidemmät 38–42" laudat ovat tyypillisimpiä longboardeja ja sopivat hyvin carvingiin, freerideen ja freestyleen. Pisimät 43–48" laudat ovat suuria longboardeja tai dancing-lautoja. Niitä voi käyttää carvingiin, cruisingiin, freestyleen ja downhilliin.
Leveys:
Longboardin leveys riippuu jalkasi koosta: jaloille pitää olla riittävästi tilaa. Isommilla jaloilla kannattaa valita leveämpi dekki. Temppuihin ja liikkeisiin leveämpi lauta on usein helpompi hallita.
Akseliväli:
Trukkien välinen etäisyys on akseliväli. Se vaikuttaa siihen, kuinka tiukasti longboard kääntyy. Lyhyt akseliväli tekee käännöksistä terävämpiä; pidempi akseliväli kääntyy loivemmin mutta lisää vakautta. Cruisingiin, carvingiin ja downhilliin pidempi akseliväli on usein paras. Lyhyt akseliväli sopii paremmin freestyleen ja kaupunkiajoon, jossa tarvitaan tiukkoja käännöksiä ja suunnanvaihtoja.
Dekin materiaali:
Dekin materiaali määrittää, kuinka joustava, kestävä ja laadukas longboard on. Bambusta saa joustavan dekin, mutta se ei ole yhtä kestävä. Kanadan vaahtera on kestävämpi valinta. Kestävyyttä tai jäykkyyttä voi lisätä esimerkiksi lasikuitu- tai hiilikuitukeroksilla – kerrosten paksuus vaikuttaa tulokseen. Materiaalit voi yhdistellä käyttötarkoituksen mukaan. Hyvä yhdistelmä on Kanadan vaahtera yhdessä hiili- tai lasikuidun kanssa. Heikompia vaihtoehtoja ovat lastulevy/puristelevy (ei juuri flexiä) sekä kiinalainen vaahtera, jossa flexiä ja laatua on yleensä vähemmän. Puussa myös laatu ratkaisee: oksat ja epätasaisuudet heikentävät rakennetta. Ensimmäisen lajittelun puhdas puu ilman oksia antaa yleensä parhaan flexin ja suorituskyvyn.
Kovera:
Kovera (concave) on dekin reunasta reunaan kulkeva sisäänpäin kaareutuva muoto. Sen tarkoitus on parantaa laudan herkkyyttä nostamalla reunoja tiukemmin jalkojen alle. Käytännössä kovera auttaa sinua seisomaan vakaammin ja saamaan paremman pidon ajaessa.
Flex:
Flex kuvaa dekin jäykkyyttä. Jäykemmällä longboardilla ohjaus, hallinta ja vakaus paranevat yleensä. Joustavampi (flexy) lauta on vähemmän vakaa, mutta ajo tuntuu pehmeämmältä ja mukavammalta. Paljon flexiä sopii erityisesti carvingiin, freerideen ja cruisingiin. Jäykempi dekki sopii paremmin downhilliin ja freestyleen.
Dekin muoto:
Longboard-dekkejä on monia. Twintip on symmetrinen: molemmat päät ovat samanlaiset, joten lauta kulkee yhtä hyvin molempiin suuntiin. Twintip sopii erityisesti freerideen, kaupunkiajoon ja freestyleen. Toinen muoto on directional. Directional sopii hyvin downhilliin, surfskateen ja mini cruisereihin. Suorituskyky voi olla korkea, mutta lauta ei ole tarkoitettu ajettavaksi yhtä hyvin molempiin suuntiin.
Paino:
Paino tarkoittaa koko longboardin painoa. Temppuihin, slideihin ja aggressiiviseen ajoon (nopeat suunnanvaihdot, tiukat käännökset) lauta ei saisi olla liian raskas. Liian kevyt lauta taas voi olla vähemmän kestävä ja mennä helpommin rikki.
Renkaan reuna:
Renkaan reunamuoto vaikuttaa ajo-ominaisuuksiin. Pyöreäreunaiset renkaat sopivat hyvin katuaioon ja rampeille. Teräväreunaiset renkaat sopivat paremmin kulkemiseen ja pitoa vaativaan ajoon. Freestyleen suositellaan usein kovia, pieniä ja pyöreäreunaisia renkaita. Freerideen tai cruisingiin pehmeät, isot ja teräväreunaisemmat renkaat ovat yleensä parempi valinta.
Renkaan halkaisija:
Renkaan koko riippuu ajotyylistä ja käyttötarkoituksesta. Isommat renkaat parantavat mukavuutta, vauhtia ja pitoa. Pienemmät renkaat tekevät tempuista ja nopeista liikkeistä helpompia. Sama logiikka pätee leveyteen: leveämpi rengas lisää mukavuutta, vauhtia ja pitoa; kapeampi rengas sopii paremmin temppuihin ja ketterään ajoon.
Renkaan kovuus:
Renkaan kovuus ilmoitetaan durometriasteikolla 0–100A. Nolla on pehmein ja 100A kovin. Pehmeät renkaat lisäävät mukavuutta, koska ne vaimentavat paremmin esimerkiksi pikkukiviä. Kovat renkaat säilyttävät vauhtia paremmin ja irtoavat maasta / liukuvat helpommin.
Tyypillisiä longboard-kovuuksia:
78A–80A: pehmeä ajo ja hyvä pito – sopii allround-käyttöön.
81A–83A: nopeampi rullaus ja hieman vähemmän pitoa – kestää usein pehmeämpiä pidempään ja sopii edistyneempään ajoon.
84A–86A: melko kova, vähemmän pitoa – rullaa nopeasti ja slideaa helposti, mutta ei ole yhtä mukava kuin pehmeät.
87A ja yli: hyvin kova, vähän pitoa – sopii enemmän perinteiseen skeittilautailuun.
Laakerit:
Laakereita luokitellaan usein ABEC-asteikolla. Korkeampi ABEC-luku tarkoittaa tiukempaa valmistustoleranssia – esimerkiksi ABEC-7 on tarkempi kuin ABEC-5. Hyvät laakerit auttavat yleensä rullaamaan sujuvammin ja säilyttämään vauhtia. Bushingit (trukkikumit) ovat erillinen osa: niitä on eri kovuuksissa ja tyypeissä, ja sopiva valinta riippuu ajotyylistä ja painosta.
Trukin koko:
Trukkeja on eri muotoja ja kokoja. Suuremmat trukit sopivat yleensä paremmin cruisingiin. Pienemmät trukit sopivat ketterämpään ajoon, temppuihin ja freestyleen.
Trukin asennus:
Trukit voi asentaa kahdella päätavalla. Top-mount: trukit kiinnitetään dekin alapuolelle. Dekin pinta jää vapaaksi jaloille, ajo on usein herkempi ja korkeampi – siksi top-mount sopii hyvin freestyleen, cruisingiin ja responsiiviseen carvingiin. Haittapuolena on hieman korkeampi painopiste ja vähemmän vakautta suurissa nopeuksissa. Drop-through: trukki menee dekin läpi. Painopiste laskee ja vakaus kasvaa, joten setup sopii moneen tyyliin (myös downhill ja pitkät matkat). Haittapuolena on, että trukkien osat voivat tuntua jalkojen tiellä. Jos haet vakautta ja matalaa ajoasentoa, drop-through on usein hyvä valinta. Jos haluat maksimaalista herkkyyttä ja nopeaa reagointia, valitse top-mount.
Griptape:
Griptapea on eri karkeuksina. Mitä karkeampi griptape, sitä vakaammin seisot – mutta karkeampi pinta kuluttaa kenkiä nopeammin. Yksi tyyppi on clear sand-griptape: läpinäkyvä epoksikerros, johon on upotettu hiekkaa sandpaper-tuntumaksi. Sitä käytetään usein, kun dekki halutaan näkyviin. Tavallisempi vaihtoehto on itseliimautuva, karkea sandpaper-tyyppinen griptape. Griptape on käytännössä välttämätön, jotta saat kunnon pidon.